Pitoa hevosurheilualueen pohjaan saadaan rakentamalla kantava kerros kivimurskeella: 100 mm paksu, 0 - 16 mm raekoko. Vesi antaa jouston sitoutuneena maa-ainekseen: ominaispinta-ala vähintään 3000 neliömetriä / kg hiekkaa.
Hevosurheilualueiden pohjan hyvä huolto on erittäin tärkeää. Pohja tiivistyy käytössä ja se on pehmitettävä säännöllisesti: käytöstä riippuen päivittäin - kerran viikossa. Erilaisilla kuiduilla on yritetty kuohkeuttaa ja sitoa pintaa hyvän jouston ja tuen saamiseksi, mutta se ei korvaa pohjan huoltotoimenpiteiden tarpeellisuutta. Kalliit keinokuitumateriaalit edellyttävät myös lannan jatkuvaa poistoa! Lanta on poistettava heti eikä vasta illalla harjoitusten jälkeen.
Liian kosteuden poisto tapahtuu pinnan salaojituksella, joka tehdään kantavan kerroksen alle. Kuorittu pinta muotoillaan aaltomaiseksi ja asetetaan aallon pohjaan salaojaputket 8 - 10 metrin välein. Putken päälle laitetaan salaojahiekkaa ja tasoitus tehdään halvimmalla täyttöhiekalla ennen murskeen ajoa. Pinta kannattaa tehdä kaltevaksi ympäröiviä avo-ojia kohti. 1 - 2 cm / m kallistus ei haittaa hevosta.
Hyvä aita ja valaistus lienevät itsestäänselvyyksiä. Äänentoistoon kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota, koska huutamalla annettu ohje koetaan helposti negatiivisena. Suurella kentällä ääniliivi tai kiinteä äänentoisto on siksi tarpeen.
Ratsastuksen lajeista esteratsastus on suosituinta. Estekalustosta pohjanmaalla valmistettava Hilltop on kätevin ja edullisin. Kangasalalla Puuhevonen tekee estekaluston metallikiskolla, kannattimilla ja muovitapeilla varustettuja turvakannattimia. Muoviset turvakalustot ovat hyviä harjoituksissa, mutta kilpailuissa ne liukuvat helposti kolahduksesta ja vaativat jatkuvaa tarkistamista.
Hevosurheilualueiden pohjan kosteuden sitomiseen käytetään magnesiumkloridia. Parhaan tuloksen saa liuoksella, mutta voi magnesiumkloridin levittää myös kuivana ja kastella sen jälkeen. Maneesin tai kentän suolaukseen kuluu yksi suursäkki, 1000 kg vuodessa estämään jäätymistä ja sitomaan pölyä. Syksyllä käytetään 600 kg ja loput keväällä. Kesällä pölynsidontaa joutuu tekemään kuukausittain, kerran kuussa.
Ruohokenttä on maailmalla suosittu ratsastusalusta. Ruohon juuristo pitääkin maan sopivan pehmeänä. Suomessa kasvukausi on kuitenkin niin lyhyt, ettei ruoho ehdi kasvaa riittävästi ja kausi jää kovin lyhyeksi.
Ruohokentän perustaminen ei juurikaan eroa hiekkakentän perustamisesta. Ruohokentän pintakerrokseen laitetaan multaa noin 30 tilavuusprosenttia. Kiviaineksesta johtuen ruohokenttä vaatii runsasta lannoitusta ja sitä on myös keinokasteltava kuivana kautena. Leikattu ruoho kannattaa kerätä pois, ettei multakerros kasva liian paksuksi.
Autonrenkaiden kierrätyskumi on varmasti yksi mahdollisuus kentän materiaaliksi tulevaisuudessa. Kunhan metalli saadaan poistettua kumirouheesta, niin materiaali on käyttökelpoista parantamaan joustoa ja vedenläpäisyä.