lauantai 11. huhtikuuta 2015

Hevosurheilualueista Kari Haimilta opittua

Hevonen on painava eläin ja ponnistaa ääritapauksissa 1500 kg / neliösenttimetri! On siis selvää, että maapohjan pitää olla pitävä, mutta ei kuitenkaan kova.

Pitoa hevosurheilualueen pohjaan saadaan rakentamalla kantava kerros kivimurskeella: 100 mm paksu, 0 - 16 mm raekoko. Vesi antaa jouston sitoutuneena maa-ainekseen: ominaispinta-ala vähintään 3000 neliömetriä / kg hiekkaa.

Hevosurheilualueiden pohjan hyvä huolto on erittäin tärkeää. Pohja tiivistyy käytössä ja se on pehmitettävä säännöllisesti: käytöstä riippuen päivittäin - kerran viikossa. Erilaisilla kuiduilla on yritetty kuohkeuttaa ja sitoa pintaa hyvän jouston ja tuen saamiseksi, mutta se ei korvaa pohjan huoltotoimenpiteiden tarpeellisuutta. Kalliit keinokuitumateriaalit edellyttävät myös lannan jatkuvaa poistoa! Lanta on poistettava heti eikä vasta illalla harjoitusten jälkeen.

Liian kosteuden poisto tapahtuu pinnan salaojituksella, joka tehdään kantavan kerroksen alle. Kuorittu pinta muotoillaan aaltomaiseksi ja asetetaan aallon pohjaan salaojaputket 8 - 10 metrin välein. Putken päälle laitetaan salaojahiekkaa ja tasoitus tehdään halvimmalla täyttöhiekalla ennen murskeen ajoa. Pinta kannattaa tehdä kaltevaksi ympäröiviä avo-ojia kohti. 1 - 2 cm / m kallistus ei haittaa hevosta.

Hyvä aita ja valaistus lienevät itsestäänselvyyksiä. Äänentoistoon kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota, koska huutamalla annettu ohje koetaan helposti negatiivisena. Suurella kentällä ääniliivi tai kiinteä äänentoisto on siksi tarpeen.


 
 
Ratsastuksen lajeista esteratsastus on suosituinta. Estekalustosta pohjanmaalla valmistettava Hilltop on kätevin ja edullisin. Kangasalalla Puuhevonen tekee estekaluston metallikiskolla, kannattimilla ja muovitapeilla varustettuja turvakannattimia. Muoviset turvakalustot ovat hyviä harjoituksissa, mutta kilpailuissa ne liukuvat helposti kolahduksesta ja vaativat jatkuvaa tarkistamista.
 
Hevosurheilualueiden pohjan kosteuden sitomiseen käytetään magnesiumkloridia. Parhaan tuloksen saa liuoksella, mutta voi magnesiumkloridin levittää myös kuivana ja kastella sen jälkeen. Maneesin tai kentän suolaukseen kuluu yksi suursäkki, 1000 kg vuodessa estämään jäätymistä ja sitomaan pölyä. Syksyllä käytetään 600 kg ja loput keväällä. Kesällä pölynsidontaa joutuu tekemään kuukausittain, kerran kuussa.
 
 
 
 
Ruohokenttä on maailmalla suosittu ratsastusalusta. Ruohon juuristo pitääkin maan sopivan pehmeänä. Suomessa kasvukausi on kuitenkin niin lyhyt, ettei ruoho ehdi kasvaa riittävästi ja kausi jää kovin lyhyeksi.
 
Ruohokentän perustaminen ei juurikaan eroa hiekkakentän perustamisesta. Ruohokentän pintakerrokseen laitetaan multaa noin 30 tilavuusprosenttia. Kiviaineksesta johtuen ruohokenttä vaatii runsasta lannoitusta ja sitä on myös keinokasteltava kuivana kautena. Leikattu ruoho kannattaa kerätä pois, ettei multakerros kasva liian paksuksi.
 
Autonrenkaiden kierrätyskumi on varmasti yksi mahdollisuus kentän materiaaliksi tulevaisuudessa. Kunhan metalli saadaan poistettua kumirouheesta, niin materiaali on käyttökelpoista parantamaan joustoa ja vedenläpäisyä.
 
 
 
 
 
 
 
 





maanantai 6. huhtikuuta 2015

Huippuhevosen arvoitus

Kanadalainen pedigreeGuru Norman Hall on syntynyt Englannissa New Castlessa, mutta muuttanut jo nuorena Kanadaan. Hän on koulutukseltaan insinööri eli omien sanojensa mukaan hänet on koulutettu ratkaisemaan ongelmia. Ollessaan nuori mies hän osti yhdessä kavereiden kanssa ravihevostammavarsan. Tähän aikaan hän ei tiennyt hevosista mitään. Tammasta sattui tulemaan yksi Pohjois-Amerikan parhaista ravihevosista. Tamman kilpailu-uran loputtua omistajaporukka ajatteli astuttaa tamman saadakseen yhtä hyvän jälkeläisen. Tamma astutettiin yhdellä parhaista oreista kuten on tapana, parhaat astutetaan parhailla. Tamma varsoi useamman varsan eikä yhdestäkään tullut erityisen hyvää juoksijaa. Norman Hall rupesi miettimään mikä on pielessä ja ryhtyi tutkimaan huippuhevosten sukuja.

Norman Hall on nykyään ympäri maailmaa haluttu luennoitsija puhumaan lämminveristen ravihevosten suvuista. Norman on poikansa avustuksella tehnyt tietokoneohjelman Globe Trotter, josta ravihevoskasvattajat voivat saada arvokasta tietoa astutusvalintoja tehdessään.

Norman Hall painottaa, että uskomukset voivat olla vaarallisia. Mieli täytyy pitää avoimena. Astutuspäätösten pitäisi perustua todistettaviin tosiasioihin, jos halutaan parempi kuin kolmen prosentin todennäköisyys huippuhevosen kasvattamiseen. Aikoinaan oli vallalla mielikuva, että Gus Lobellin tyttäret toimivat hyvin astutettaessa Smooth Blendillä. Globe Trotter ohjelmasta tarkistamalla selvisi kuitenkin, ettei kyseisellä yhdistelmällä ollut tullut kuin muutama hyvin tienannut hevonen. Kyseessä oli siis uskomus eikä tosiasia.




Astutusvalinnoissa on vaarallista mennä päivän muodin mukana. Täytyy miettiä mikä ori omalle tammalle oikeasti parhaiten sopii ja vastaavasti millaiset tammat tietylle oriille. Varsahuutokaupoissa tulisi tutkia ennen kaikkea hevosen suku ja vasta sen jälkeen varsan rakenne. Eräs Muscles Yankee -varsaa kukaan ei halunnut huutokaupassa, koska se oli ruma. Varsa myytiin 1500 dollarilla ja neljä vuotta myöhemmin se oli tienannut 2,4 miljoonaa dollaria. Tuohon aikaan kaikki halusivat Muscles Yankee -varsan, koska se oli muodissa, tutkimatta olivatko tamman ja oriin sukuyhteydet sopivat.

Norman Halla on sukuja tutkiessaan tullut siihen tulokseen, että huippuhevosien sukutauluista löytyvät tietyt tammahevoset. Marg Neal on todennut seuraavanlaisesti: tamman suvusta täytyy löytää hevonen, joka on vahvin lenkki suvussa. Sitten täytyy löytää ori, jolla on tämä sama hevonen tietyssä paikassa sukutaulussansa. Norman Hall ilmaisee asian: palauta oriiseen paras veri oriin emästä. Tämän lisäksi Norman Hall puhuu "X-factor" tekijästä eli geneettisestä perimästä, joka kulkeutuu eteenpäin X-kromosomissa eli naispuolisessa kromosomissa. "X-factor" voi siirtyä äidiltä
tyttärelle, äidiltä pojalle ja isältä tyttärelle, mutta EI isältä pojalle. Tämän X-kromosomin mukana siirtyvän perimän uskotaan aiheuttavan esimerkiksi suorituskykyä lisäävä iso sydän.



Vanhoja sukutauluja, jopa 1800-luvun puolelta, tutkiessa löytyy nykyisten hyvien lämminveriravihevosten suvuista tärkeitä tammoja: Adioo, Hatteras, Kathleen, Manette, Oniska, Midnight, Miss Russell, Helen Hanover ja Margaret Parish.

Norman Hall on tehnyt Pohjois-Amerikassa vaikuttavista lämminverisiitosoreista niin sanotut profiilit, joiden avulla voidaan löytää minkä tyyppiset tammat tällä oriilla kannattaisi astuttaa. Oriraporteissa näkyy oriin parhaimmat jälkeläiset ansioiden perusteella ja neljänteen sukupolveen taaksepäin jälkeläisten emän isä ja mitkä edellä mainitut huipputammat näisen emien isien suvuissa esiintyvät. Tämän kaiken perusteella saadaan X-profiili ja voidaan nähdä mitä yhteistä jälkeläisillä on, jotka ovat menestyneet tietystä oriista.

Kasvattien on luettava läksynsä kasvattaakseen huippuhevosia. Asiaan paneuduttava ajan kanssa. Pelkästään tietokoneohjelmaa ostamalla ei paljon viisastu, jos ei jaksa nähdä vaivaa opetellakseen näkemään tärkeät asiat sukutauluissa.



Tässä vasta koskettava tarina. Ihanaa luettavaa huippuhevosista pitäville.